Nyt piipahdin nopealle käynnille työpäivän lomassa.
Olin saanut kaksi haastetta ja tässä ensin niinstä toinen, kiitos tästä valkoiselle ruusulle!!
Eli tässä tämän haasteen säännöt;
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuvia. ( Minä avasin neljännen kansion koneeltani)
2. Valitse neljäs kuva kansiostasi ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.
Ja tällainen kuva sieltä tuli.
Eli kuva on keskimmäisen tyttäreni rippijuhlista, pian n. 2 vuotta sitten.
Kuvassa on nuorimmaiseni , nuori mies, kirkossa jossa odotimme rippinuoria tulevaksi.
Tässä hän todennäköisesti selittää jotakin äidilleen, minulle harmaassa hameessa, joka olen hänen edessään ja isälleen minun vieressäni sekä mummolleen(mieheni äidille) minun vieressä.
Empäs olekaan näitä kuvia katsonut vähään aikaan ja voi miten vajaa kaksi vuotta on muuttanutkaan nuorimmaistani. Mittaa tullut varmasti n. 10cm lisää, perheemme pisin, ja pojan pyöreys kasvoilta on muuttunut nuoren miehen olemukseksi.
Apua miten tämä aika kuluu...... kaikki lapseni ovat pian jo niiiiin isoja............
Jatkan haastetta seuraaville ; Tytti, Taivaanrannanmaalari
Ilona, Sateenkaarentaa
Sari, Remondeerataan
Heidi, My home and life
Ja jään odottamaan mitä teidän kuvanne paljastaa!!!
Oikein mukavaa torstaita kaikille!!! Jaana
5 kommenttia:
Kiitos haasteesta! Palaan siihen...
Niinpä kyllä se aika kuluu, mutta onneksi me äidit pysymme niin nuorekkaina ja vetreinä ;D
Heidi
<3
Huomenta Heidi!!
Joo, niinhän se on, ettei me äidit vanheta vain lapset kasvaa...... mitä nyt muutama "nauru" ryppy on tullut sinne sun tänne.
Mutta ei en ainakaan minä ole vanhentunut.
Mukavaa perjantaita, jään odottamaan kuvaasi.
Jaana
Hei Jaana! Kiitos haasteesta - vastaan siihen mielelläni, kunhan joku ilta olisin ennen klo 22 kotikoneella. Nyt työ vie kaiken ajan ja energian...
Innolla odotan mitä sieltä kuvakansiosta löytyy ;-)
Iloista viikonloppua!
Niinpä se aika kuluu....itse tässä just sanoin pojalleni, kun seisoimme vierekkäin peilin edessä, minusta minä voisin mennä ihan nelikymppisestä, johon hän niin voisit...paitsi et voisi olla, kun hän täyttää jo 32v. johon minä ai niin:D..elikä niin se aika menee, ettei itsekkään huomaa ajankulua:)
Mukavaa viikonloppua!
Vanhoja kuvia katsellessa tuleekin monesti sanottua lausahdus "ai onko siitä jo niin kauan"... aika menee kuin siivillä, viikkokin on vain yksi hujaus! Taas on perjantai...
Mukavaa perjantai-iltaa siis! :)
Lähetä kommentti