torstai 24. helmikuuta 2011

Oliivipuuni elää...:))



Ajatelkaahan, tajusin tässä päivänä eräänä, että olen saanut oliivipuuni menestymään talven
ylitse... jihuuu.
Vai nuolaisenko ennen kuin tipahtaa, vanhan sanonnan mukaan, eli toivotaan, että se
jaksaa pitää itsensä kunnossa oikeaan kevääseen asti, ettei vain nyt kehujeni jälkeen tiputa
lehtiään ja kuole.

Olen myös saanut mårbackani menestymään talven ylitse.... siispä olen tainut oppia jotakin.




Mini päivänkakkarani lasikuvun sisällä antaa lupauksen tulevasta keväästä ja
kesästä...:)))







Kotona eri projektit odottaa valmistumista. Paljon on keskeneräistä ja johonkin malliin
pitäisi saada projektit toukokuun viimeiseen viikonloppuun mennessä kun on keskimmäisemme
valmistujaiset.
Työelämään palaaminen on verottanut minua melko lailla, joten odotan innolla kevättä, jotta
saisin jälleen kiinni projekteihini.
On nimittäin tuskallista kun on monennäköistä mitä tehdä, mutta oikeastaan
mihinkään ei saa kunnolla otetta.... uh.
Kertokaa minulle käykö teille näin???
Itse olen jo miettinyt on ikä tehnyt minulle kepposen, kuvittelen usein tekeväni paljon enemmän
kuin mihin jotenkin kykenen.
Ja uskon, että kaikkeen tähän on tullut mukaan armeliaisuutta itseäni kohtaan,
otan asiat hieman eritavalla kuin esim. 10 vuotta sitten.
Olen huomannut, että ei elämä kaadu vaikka jokin juttu jäisi tekemättä.....:))





Eräänä iltana tässä, innostuin tekemään kirjoituksen pöytäämme ja 
ompelin  myös  kaitaliinan joka sai samaisen kijoituksen molempiin päihinsä.

Näin tämä elämä täällä pakkasen ja lumen keskellä on kulkenut eteenpäin.
Toivoen ja odottaen kevättä...:)))


Oikein ihanaa tulevaa viikonloppua teille kaikille!

Lämpimin terkuin
Jaana

13 kommenttia:

Irmastiina kirjoitti...

Onnea, että olet saanut kukkasi talvehtimaan. Minulta ei moinen aina onnistu.
No jo vain, tuntuu, ettei saa tehtyä kaikkea mitä ajatuksissaan on suunnitellut... pistetään vain iän syyksy..:))

Tytti kirjoitti...

Moikkelis ,olet siis viherpeukalokin((:
Anne muuten soitteli eilen ja kutsui minut kylään ,kun Outikin tulee lasten kanssa,mutta en nyt kiireiltäni ehtinyt sinne lähtemään. Huomenna tulee saunavieraita ja lämmitän pihasaunan on kaikenlaista puuhaa, mukavaa viikonloppua!

taburetti kirjoitti...

Kiitos Irmastiina kommentistasi..:)
Joo, pistetään iän piikkiin....
Tytti kiitos vierailustasi!!!
Vai, että kiirettä pitää.....
Mukavaa viikonloppua !!!
lämmöllä Jaana

Sirkka kirjoitti...

Hei Jaana,
Onpa mukava lukea, että oliivipuusi on säilynyt hyvin talven pakkasista:) samoin kuin pelakuusikin, hetken jo luulin oletkos saanut päivänkakkarankin kukkimaan:))
ihanaa!
Kevät on ensiviikolla:))

Kiitos sinulle Jaana aina niin sydäntä lämmittävistä sanoistasi ja oikein mukavaa viikonloppua siitä nauttien.

Veera kirjoitti...

Vau! Minä tapan säännöllisesti kaikki kasvit, joten avostan kyllä saavutustasi suunnattomasti! :D Oliivipuu olisi niin kaunis, mutta taidan joutua tyytymään muoviseen. ;)

taburetti kirjoitti...

Kiitos Sirkka ja Veera !
Kevättä odotan niin kovasti, että ja jotta...:)))
Mutta kyllähän se odotus lopulta sitten palkitaan!!
Ihanaa viikonloppua!!
Lämmöllä Jaana

Ainosofia kirjoitti...

Toivotaan, että oliivipuusi tuosta jatkaa kasvuaan ja näin kyllä uskonkin. Taidatkin olla oikea viherpeukalo.

Niin - sitä armeliaisuutta itseään kohtaan on hyvä opetella - ei se niin vaarallista ole jos ei kaikkea tulisi tehtyäkään...
Ainakin itse olen tätä oppinut tässä vuosien karttuessa ;)

Kivaa viikonloppua!

päivi kirjoitti...

Ihana Oliivi puu!
On aina hieno tunne kun jokin asia onnistuu, niinkuin tuon henkinjääminenkin...
varmasti se ilahduttaa kesällä sinua kukillaan:)
Tässä kypsässä aikuisen iässä on armollista antaa monen asian itselleen anteeksi,
kaikkeen ei tarvitse ehtiä ja itsestään pitää pitää hyvää huolta että jaksaa työelämän pyörteissä. itse teen osa aikaa ja se sopii minulle ja rapistuvalle terveydelleni...

kesä tuo varmasti sitä ylimääräistä virtaa meille itse kullekin?

kivaa viikonlopun jatkoa ja auringonpaistetta päiviisi<3
iltaterkut ,
lämmöllä Päivi

Arja kirjoitti...

Hei Jaana!

Ei kaikkea tarvi aina jaksaakkaan!
olet varmaan oikeassa, että iän lisääntyessä ei jaksa enään "nipottaa".
Olen pannut merkille, etten enään jaksa kulkea pölyrätti kädessä kokoajan ja silti koti pysyy kohtalaisen siistinä:-)

Tekee mitä jaksaa ja loput voikin sitten laittaa unholaan;-))

Mukavaa viikonloppua<3<3

Arja kirjoitti...

Ps, Upeaa, että oliivipuu on pysynyt hengissä:-))

taburetti kirjoitti...

Kiitos kaikille kommenteistanne...:))
On aina yhtä ihanaa saada niitä!
Armollisuus itseään kohtaan on monta asiaa helpottava... elämästä voi nauttia ilman turhia nipotuksia.
Lämmöllä Jaana

Liisa kirjoitti...

Kaunis oliivipuu. minun pelakuut ei selvinneet talvesta:(

Voi kuule, ei kannata kantaa huono-omaatuntoa, vaan antaa itselle armoa!!

taburetti kirjoitti...

Kiitos Liisa !!
Olen itsekin hiljalleen alkanut opiia sen... ehkä opettajani on ollut myös sairaus...:))
Lämmöllä Jaana