torstai 8. tammikuuta 2009

Torstaita kaikille!!
Joopa joo...... nyt kun olen sairaslomalla käyn näköjään joka päivä päivittämässä
blogiani.
Huomaan, että minulle tuottaa jotenkin tuskaa olla paikallani.
Isopyörä päässäni käy ja suunnittelen vaikka mitä näin kun on aikaa miettiä.........
onneksi aviopuolisoni ei vielä ole tietoinen kaikesta, pakottaisi minut varmasti töihin.....


Tosin olen saanut luettua kirjan, pitkästä aikaa. Tämänkin luin oikeastaan melkein kokonaan edellis yönä, kun uni ei tullut olessani niin tukossa.
Koskettava kirja Shlomo Venezian Sonderkommando, tarina Auschwitzista.
Kirja kertoo 21-vuotiaasta Shlomo Veneziasta, joka joutuu Auschwitzin keskitysleirille.
Hänestä tehtiin sonderkommando-vanki, jonka tehtävänä oli hävittää kaasukammiossa tapettuja ruumiita. Näistä vangeista selvisi hengissä vain muutama, Schlomo oli yksi heistä.
Järkyttää tarina kerrottuna suoraan mitään kaunistelematta, koskettava, hätkähdyttävä ja kerrottu eritavalla suoraan häpeilemättä omia negatiivisia tunteita.

Schlomo sanoo kirjassaan, että on elänyt jo helvetin ja helvetin ytimessä.
Kokemus on tuhonnut häneltä elämän. Normaalia elämä hän ei ole pystynyt koskaan elämään. Hän ei ole koskaan voinut sanoa että kaikki on hyvin ja iloita.
Kaikki kääntää ajatukset leirille. Tekeepä hän mitä vain , näkeepä mitä vain, ajatukset palaavat aina samaan paikkaan. "Työ" jota hän leirillä joutui tekemään, ei koskaan poistu hänen ajatuksistaan.... Hän ei koskaan pääse pois krematoriosta.

Suosittelen kirjaa kaikille, lukekaa. Kirjassa on lopussa myös hyvä pieni historillinen osuus.
Ajatuksia herättävä ja tärkeää historiallista tietoa,ettei koskaan enään kävisi näin.
Mikä peto ihminen onkaan toiselle ihmiselle!







Tässä taas muutama uusi kuva....... tietty pientä fiksausta tehtynä kuvankäsittelyohjelmalla.
Koetetaan me olla inhimillisiä, rakastavia, tasapuolisia ihmisiä toinen toisillemme, ihonväriin, kansalaisuuteen katsomatta.
Lämmöllä Jaana

6 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Täytyykin etsiä kirjastosta tuo kirja... varmasti ajoittain todella raskasta luettavaa. Ja niin näinhän se on kuten jo kirjoitikin; ihminen on peto ihmiselle, valitettavasti.
Kaikesta huolimatta, terveisiä.
<3 tiina.

Krisse kirjoitti...

Hyvää torstaipäivä Jaanalle..jäin kuuntelemaan sarahia... ja katselemaan kauniita kuviasi.

Sateenkaarentaa Riikka kirjoitti...

hana peili, täytyy sanoa että nuo ristikot ovat ihanaisia.
Ilona

Sirkka kirjoitti...

Olipas koskettava tarina...
Kirjoihin saa kyllä uppoutumaan aikaa,vievät mennessään...ja hyviä kirjoja on maailma pullollaan, taatusti löytyy jokaiselle jotakin mielenkiintoista luettavaa...
Kuvasi ovat kauniitaa...antaen minulle juuri sitä hiljaisuutta ja rauhaa...

taburetti kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne Tiina, Krisse, Ilona ja Sirkka!!
Jaana

Maija kirjoitti...

Olen ensimmäistä kertaa blogissasi. Teillä kaunis koti! Ja on hienoa, täällä on ajatuksia elävästä elämästä. Olen huono lukemaan nykyisin kirjoja, mutta tuon kirjan voisin lukea -olen lukenut aikaisemminkin surullisia elämäntarinoita Hitlerin valtakauden ajalta.