Innostuin vielä näin vappu yönä kirjoittamaan tänne. Tänään olen jotenkin ajatuksissani ....... luin Heidin ajatuksia hänen blogistaan, ja kuulin itseäni pysäyttäviä uutisia. Meille on tosiaankin annettu lahjaksi vain yksi elämä, miksi kaikki ihmiset ei vain tahdo eikä halua ymmärtää sitä........... Niinkuin äitini sanoi viimeisinä päivinään sairaalassa, kun olimme hänen vierellään; "Tässäkö tämä hänen elämänsä oli, se oli niin kovin lyhyt." Olen monet kerrat miettinyt näitä, ja monia muita hänen sanojaan joita lausuimme noina päivinä. Miksi ihmisen on niin vaikeaa olla onnelline pienistä asioista vai onko niin, että ymmärrämme ne vasta myöhemmin............
Ja miksi on niin kovin vaikeaa sanoa niitä pieniä kauniita, positiivisia sanoja????
Ehkä se on juuri niin, että meillä ihmisillä pitäisi olla kaksi elämää, ensimmäinen elämä jolloin saisimme opetella elämään ja toinen jolloin eläisimme ............. tajuaisimmeko me silloin elämän tarkoituksen......................... omalta kohdaltani olen miettinyt sen, että se on lyhykäisyydessään antaa ja saada rakkautta!!!!
Loppuun kuitenkin kevyempää..... mutta meille myös tärkeää, kodin sisustusta............ Kotihan on lepopaikkamme.................... ja inspiraatiomme.............. pesämme perheelle.........
Siis muutama kirppari löytö......... vaaka ja kahvikupit 12 kpl.
Ei onni tule etsien
5 kommenttia:
Painavia ajatuksia. Voi kun osaisimmekin nauttia jokaisesta päivästä ja kun aikamme loppuu, voisimme tyytyväisinä todeta, että saimme elää sopivan mittaisen elämän!
Koetetaan siis nauttia, ja haetaan elämyksiä ja vaikka sitä materiaakin sopivissa määrin - vaikka kirpparilta ;)
Oikeassa olet!
Ihania löytöjä!
Hui miten surullisia ajatuksia, mutta niin totta kaikki. En uskalla itse edes ajatella moista, olen sellainen itkupilli..:(
Scarlet O'Hara Tuulen viemää-elokuvassa: "En ajattele sitä tänään. Ajattelen sitä vasta huomenna.."
Kiitos kommenteistanne!!!!
Ajatukseni olivat eilen vähän melankolisia, mutta nekin kuuluvat elämään ja ovat osa elämää.
On hetkiä kun tuntee itsensä niin pieneksi, heikoksi ja voimattomaksi.
Ja yksi tälläinen hetki on läheisen viimeiset päivät, sitä ei voi muuta kuin olla läsnä ja pitää kädestä kiinni..... antaa lämpönsä ja rakkautensa.
-Jaana-
Niin totta tuo mitä kirjoitit
Kaunis vaaka, itsekkin löysin eilen vanhan vaa'an kokoelmaani..
Lähetä kommentti