Otoksia eteisestä

Sunnuntai iltaa kaikille!!
Ruusu on oman pihan kasvatteja ja ah.... nyt ne kukkivat niin ihanasti.
Niinkuin lupasin laitan teille kuvia eteisen kenkäkaappi tekeleestä
Ja nyt se sitten olisi valmis........
Eli tässä kuvia ala Jaana.


Pientä silmän iloa kaapin päällä.

Ja ennen varsinaisia kaappikuvia kukkaus toiselle seinämälle, jossa on vanha

ulkosohva hoitamassa istuimen paikkaa.

Tässä sitten valmis kenkäkaappini.

Lisukkeina kirppari löytöni<>

luistimet>

Sekä mustat rautaiset koukut.

Halusin saada kengät piiloon, joten ei muuta kuin verhot eteen, kiinnitettynä

purjenkaista koukkuihin.

Myös sivusta sai koukut, johon voin laittaa kassini.

Ja toiseen sivustaan tuli, jo aikaisemmin mainitsemani kirppari löytö pikku

miehen nahkaiset luistimet.

Ja seinälle jo ikää oleva naisten laukku.

Ja yhdelle seinälle koukut ....

Ja oven eteen uusi ovimatto,,,

Eli tällainen tuli eteisemme kenkäkaapista .....

Nyt toivottelen kaikille mukavaa uutta alkavaa viikkoa ja

valmistaudun itse yöpuulle menoon.

Lämmöllä Jaana

Puikkojen helinää

Nyt on taas asiat hyvin kun pystyn työpäivänkin aikana, mikäli aikatauluni vain sallii, päivittämään blogiani......
uusi tietokoneeni on niiiiiiin upea.......

Näin alkuun kuva olohuoneemme seinustalta, jonne on päässyt vanha matkalaukku kavalkaarini.

Niin, lieneekö syksyä ilmassa kun olen jälleen joka syksyiseen tapaani kaivanut puikot esiin ja aloittanut kutomisen. Aloitin sukista alla kuvassa olevalla palmikko neuleella. Ja tarkoitus olisi myös toteuttaa alla oleva baskeri, huivi ja lapaset.

Verannallemme hain kenkähyllyä, mutta eihän löytynyt sellaista kokoa...

No, mikäs siinä pihalla hienosahattua lautaa ja puuhapeten saha eli eipäs muuta kuin töihin

ja no tällaista jälkeä sain syntymään.....hih oikea puuseppä vauhdissa.

Sopii ehkä meille koska pidän hieman krouvista jäljestä.

Tosin aivan vielä ei ole täysin valmis vielä mustat koukut ja niihin kiinni kangas renkaasta,

jotta saan kengät piiloon......

Näette jahka tuotokseni on valmis.......:)

Loppuun pienen pieni tärkeä juttu.... ihanaiset!

Emmehän koskaan tule

IHAN NIIN VANHAKSI

Tiedättehän mitään suurta ei ole koskaan saavutettu ilman innostunutta mieltä.

Ellemme pysty innostumaan siitä mitä teemme, on syytä huolestua-

jotakin on pahasti pielessä.

Kilpaillaan itsemme kanssa; käydään päättäväiseen hyökkäykseen oman ennätyksemme

rikkomiseksi.

Kukaan ei pysty säilyttäämään innostustaan automaattisesti.

Kun olemme innostuneita, päivämme kuluvat nopeammin.

Saamme enemmän aikaiseksi ja ihmiset viihtyvät paremmin seurassamme.

Vedämme myös muita innostuneita ihmisiä puoleemme.

Sillä he haluavat olla siellä missä tapahtuu ja missä on hauskaa.

Ja siellä samassa osoitteessahan viihtyy myös innostus.

Jos joskus aiomme tulla niiiiin vanhaksi, että emme enää usko

pystyvämme innostumaan, olemme tosiiiii vanhoja.

Ei!!! Eihän koskaan tulla niin vanhaksi, EIHÄN?!

Ihania elämän hetkiä

Toivottaa Jaana

Kallionkolomme

Elokuiset terveiset täältä Kallionkolostamme, kotimme kunnostus etenee
hiljalleen eteenpäin. Peltikatton asennus on ohjelmassa tänään ja senjälkeen
loput ulkoverhoukset.
Odotan innolla remontin siirtymistä sisätiloihin..... eli suunnitelmat on valmiina,
näytänkin niitä teille hieman seuraavassa postauksessa.

Tässä näytettynä teille maisemaa omalta kallionkukkulaltamme......
haaveissa olisi jonakin päivänä saada sinne kota.....:)

Haaveita,haaveita...)

Remontin keskellä olen aina silloin tällöin käynyt kirpputoreille ja
vanhan tavaran liikkeissä kurkistamassa, josko sieltä löytyisi jotakin
meille. No, yhdellä tällaisella reissulla satakunnassa löysin nämä
vanhat ikkunapokat ja nehän saivat ainakin nyt paikan ruokailuhuoneemme
pikku pöydän päältä.




Sisätilojen remonttia odotellessa siivosimme lapsien kanssa vinttitilat,
jotka remontin jälkeen tulevat asuintiloiksi.
Ja löytyihän sieltä aarteitakin edellisten jäljiltä.
Vanhoja kortteja löysin vinot pinot; joulukortteja, pääsiäiskortteja,
uuden vuoden kortteja ja onnittelukortteja. Ne unohtuivatkin vallan
kuvata. Olivat todella viehättäviä, vanhimmat tuolta 30- luvulta.

Löytöihin kuuluivat myös alla kuvissa olevat seuraavat tuottee;
vanha naulakko, jonka tulen sijoittamaan makuuhuoneeseemme
ja vanha veivattava mankeli, katsotaan josko se löytäsi paikkansa
kodinhoitohuoneesta. Siinä kun oli jotakin viehättävää.

Lisäksi poikani halusi huoneeseensa vanhan vinyylisoittimen, joka
myös löytyi sieltä...... nähtäväksi sitten jää toimiiko se??

Onkohan poikani saanut äidiltään innostuksen vanhan keräämiseen, hih,hih...
kun tuli muutama päivä sitten lähi kirpparilta mukanaan vanha viehättävä
matkalauttu tai oikeammin arkun ja laukun väli muoto.
Äiti sitä pyyteli itsellen, mutta ei poika antanut vaan vei omaan huoneeseensa,
uuden aarteensa!

Näin siis täällä kallionkolossa mennään eteenpäin. Käydään töissä, kunnostetaan

vanhaa rakasta kotiamme ja nautitaan perheemme ja ystävien seurasta pienet vapaat hetket.

Toivon kaikille ihania elokuun hetkiä!

Lämmöllä Jaana

Carpe Diem

Tänään oli taas aika koota tavarat ja lähteä aamulla töihin......
toisaalta pieni haikeus päällä ja toisaalta taas innolla uusia projekteja kohti.
Niinkuin olen aikaisemmissa postauksissani kertonut on lähes kaikki lomapäiväni kuluneet kodin kunnostuksessa.
Päätimme me ottaa pienen irtioton ja lähdimme ystävä pariskunnan kanssa pyöräilyretkelle.
85 km Hämeenlinnaan, joka muuten taittui pyörillä 6 tunnissa ja siihen mahtuu pysähdykset ruokailu taukoineen. Yötä hotellissa Hämeenlinnassa ja seuraavana päivänä sisävesi aluksella Silver linella takaisin Tampereelle. reissu oli mukava vaikka pyörän satula ei loppumatkasta tuntunutkaan enään kovin mukavalta. Mutta kaikesta huolimatta ensi kesänä suunnittelimme pyöräilyreissua saaristoon.

Ohessa kollaasi reissustamme.

Pihalla paistaa aurinko... siis luonto äiti näyttää hellivän meitä vielä lämmöllään, joka on aina yhtä ihanaa vaikka päivät täyttyvätkin työstä.

Mutta tartutaan hetkeen - Carpe Diem - ja nautitaan elämästä ja sen pienistä asioista!!

ja tämän ihanan luonnon kaunedesta.......

Itse istun tämän kaiken remontti kaaoksen keskellä penkilleni kukkamaan keskelle ja nautin hetkestä, vain olla ja ihailla luonnon ja kukkien kauneutta, miten rentouttavaa se onkaan!

Lämmöllä

Jaana

Torstai on toivoa täynnä..... vai onko??

Tervehdys kaikille ja kiitos teille kaikille jotka jaksatte jättää kommenteja blogiini vaikka itse olen niin huono niitä tällä hetkellä jättämään, mutta lukemassa käyn blogejanne aina kuin vain ehdin. Mutta voitte uskoa, että kommenttinne tuntuu aina yhtä ihanilta, KIITOS!!

Kuvani näyttävät kaikki olevan painottuneita tällä hetkellä tunne pihan puolelle, niinkuin on työmme ja aikammekin.

Eilen torstaina maalasin n. 800 metriä ulkovuori panelia ja sain kaupan päälle oiken käteni kipeeksi tai oikeastaan siinä oli jo orastava särky..... Mutta ei siinä vielä kaikki, niinkuin tiedätte tekevälle sattuu ja kaikki on mahdollista... Eilen saimme kunnon ukkosen ja kunnon vesisateen ja sen seurauksena alakertamme alkoi lainehtia.... niin lainehtia.

Eli moreeni joka lähti kalliosta on tällä hetkellä pihassa ja ei ime kunnolla vettä vaan vesi jää makaamaan ja talomme ongelma on ollut sivuovi, joka on aivan kiinni maassa ja joka nyt remontin yhteydessä nostetaan.... Ja kaiken huipuksi tänään meille tuli pikku kone, jolla kaivetaan salaoja pihasta...... siis kohtalon ivaa tämä tapahtui eilen.

No, meillä oli siis putous oven välistä alaketaan . Me lapoimme vettä ämpäreihin ja kannoimme toisesta ovesta ulos kunhan ensin saimme kaikki tyhjennettyä. Kun veden tulo lopulta lakkasi tyhjensimme vedet, jota oli melko lailla ja luutasin lattian, no kello olikin puoli 2 yöllä kun sain likavedet putsattua...... nyt siellä on kuivain puhaltamassa ja minulla on läjä likaisia mattoja, jotka eilen vielä olivat puhtaita. Ette usko mutta kyllä siinä meinasi illalla tulla itku kun vettä alkoi tulemaan sisään..... ei meinannut löytyä huumoria....... mutta minkäs teet asiat on otettava niinkuin ne tulee.

Toivotaan, että tänään paistaa taas aurinko ja työt sujuvat.

Täältä remontin ja kaaoksen keskeltä toivottelen teille kaikille oikein ihanaa kesäistä viikonloppua!!

Mopottelu kuvia näette kunhan saan niitä, tämä "tonopää" kun unohti oman kameransa kotiin. Onneksi ihanat ystäväni lupasivat toimittaa minulle kuvia. Mutta voitte uskoa, että se päivä oli tosi mahtava, eli aivan varmasti otamme ansi vuonna uusiksi.

Lämpimin terkuin

Jaana

Maalausta

Kesäpäivät kulkevat vauhdilla eteenpäin. Tällä hetkellä ulkona sataa vettä, mutta toivottavasti jo viikonloppuna paistaa aurinko. Olemme lauantaina ottamassa pientä irtiottoa remontista ja lähdemme pappa tunturi tapahtumaan satakuntaan......... HIH; HIH, taitaa tulla mukava kokemus. Ajamme pappa tuntureilla tietyn matkan ja sitten menemme aivan upeen paikkaan Kokemäen joen rannalle syömään. No, illalla sitten taas palaamme projektimme luo.

Kuvasin pihamme kauniimpaa puolta kollaasiin.
Nyt tuntuu, että kallion puolikin alkaa hiljalleen avautumaan. Eilen sain siihen hieman apua puutarhuri Miia Kaihlavirta-Häikiöltä, käykää kurkkaamassa hänen kotisivuillaan www.akaanpiha-apu.net .
Näytän teille kunhan alan toteuttamaan hänen ideoitaan.

Viikonloppu kului maalauksessa ensin ikkunoiden sitten rappusten..... No kuvat menivät nyt väärinpäin, joten näette ensin lopputuloksen eli millaiset niistä tuli ja sen jälkeen millaiset ne oli, tosin maalarinteippi on jo tässä kuvassa asetettu paikoilleen.

Itse olen tyytyväinen lopputulokseen.

Nautinnollisia kesäisiä hetkiä ja nautitaan tästä Suomen kauniista luonnosta!!!

Lämpimin terkuin
Jaana

Lomaa remontin keskellä

Aloitan kuvani näillä kauniimmilla eli kukilla . Onneksi niitäkin löytyy niin sisältä kuin pihaltakin, pihan toiselta puoliskolta..... toinen puolisko onkin sitten jotakin aivan muuta tällä hetkellä, mutta ehkä jo ensi kesä jotakin toista.

Niin lomani alkoi täydessä työn tohinassa olen maalannut talon paneleita, pessyt painepesurilla kalliota ja voitte uskoa, että iltaisin olen rätti väsyneenä kaatunut petiin.


Keittiön ikkunalla kaikestä huolimatta mållerbaca belargoniat kukkivat kaikessa loistossaan.

Ja pihan kauniimmalla puollella vanha enkeli patsaani istuu kunnia paikalla. Varmasti ihmetellen tätä kauheaa tohinaa ja menoa.

Tässä näette kuvia sitten täältä puolelta, jossa kaikki on riipin raapin.
No, tällä seinällä on jo asennettu runkolevy lisäeristeeksi ja maalatut laudat odottavat vain seinään laittoa.

Voitte uskoa, että näin esteetikkona minulle tuottaa tuskaa kun paikat on riipin raapin. Olen koettanut jossakin vaiheessa vähän asetella tavaroita, mutta Puuha Petemme ei pidä siitä kun kaikki on hukassa, joten koetan vain ummistaa silmäni kaikelta tältä ja istua aina välillä pihamme kauniimmalle puolelle.

Niin nyt on sitten maa kallion edestä otettu pois...... siitä lähtikin 25 autokuormallista tavaraa. Ja nyt projektina on pestä kallio puhtaaksi, jonka jälkeen otamme pihaan sepeliä ja liuskekivilaatat...... kunhan pääsemme siihen pisteeseen.

Voitte uskoa, että moreeni, joka on vuosikymmeniä ollut kalliossa kiinni on tiukassa eli siinä on käytetty apuna painepesuria ja rautakankea sen irroituksessa.

Tämä kulma tuottaa minulle pientä päänvaivaa .... kalliossa oli isoja koloja ....

ja päätinkin pyytää töistä puutarhurimme katsomaan mitä kasveja siihen laittaisimme ja miten pohjat, jotta kestäisivät.

Näin minun lomapäiväni ovat kuluneet ja tästä syystä on bloginikin päivitys taas venynyt.

Onneksi saimme tänään sateisen aamupäivän, niin tuli istuttua koneelle, mutta nyt näyttää sade laantuneen ja ulkoverhous paneelit odottavat pihalla maalia pintaansa, joten työt kutsuvat.

Sisätyöt olemme suosiolla siirtäneet aloitettavaksi syksymmällä, vaikka uusien tapettien pino olohuoneessa kyllä kieltämättä hieman innostaisi laittamaan niitä seinään, mutta uskon että Puuha Petemme ei nyt innostuisi siitä.

Mukavaa heinäkuuta kaikille !!

Jaana