Niin joulu alkaa hiljakkeen astumaan kotiimme. Paperitähdet saivat jo paikkansa olohuoneen
ja ruokailuhuoneen ikkunoilla. Tonttumamma ja pappa pääsivät istumaan verannalle ja
verannan seinälle pääsivät vanhat kaunoluistimeni kataja kranssin kera.
Niin ja ensimmäinen amarylis on juuri avaamassa nuppujaan kukkaan.
Siis joulu kolkuttelee jo kulman takana....:))
Ompelukoneeni on tehnyt työtä niin, että sauhu nousee ja puikot vinhuneet pitkin iltaa...
joulupukin apulaisilla on ollut kiirettä.
Pidän suunnattomasti joulusta itsessään, jolloin voin rauhoittua perheeni kera aattona kotiin nauttimaan rauhaisasta yhdessä olosta. Joulupäivästä jonka vietämme yhdessä sisarusteni perheiden kanssa lapsuudenkodissani, iloiten toisistamme, nauraen ja jutellen, sillä totisesti silloin talo on täynnä puheensorinaa.
Lisäksi rakastan myös tätä aikaa jolloin valmistaudun jouluun, hiljalleen.....
Iän mukana huomaan oppineeni armollisuutta itseäni kohtaan; ennen olin tarkka monesta
asiasta,turhastakin, nyt teen asiat omalla painollaan ja jos jotakin jää tekemättä se jää, sillä tärkeintähän on, että saan olla yhdessä perheeni kanssa
LÄMMÖLLÄ MUKAVIA MARRASKUUN HETKIÄ
TEILLE KAIKILLE TOIVOTELLEN !!!
TEILLE KAIKILLE TOIVOTELLEN !!!
Jaana
Ja kaikki kommentin jättäjiä kiittäen...:)))

