Syyskuuta!

Niin syyskuussa ollaan ja niin se kai sitten on, että syksy tekee tuloaan, vaikka niin mielelläni olisin vielä pitänyt tämän kesän täällä. Mutta ei auta kuin jäädä odottamaan tulevaa kesää ja nauttia täysillä tulevasta syksystä.

Pitkästä aikaa poikkesin Tampereella Radiokirpparilla ja tässä kolme löytöäni sieltä.
Taulu joka lumosi minut heti sen nähtyäni.... hintana 3€.
Lampunjalka, joka oli lapun mukaan vanha ja käsin tehty, ja niin varmasti olikin. Tarttui myös oitis käteeni, hintana 25€. No, minulla lampunjalka sai pienen värikäsittelyn... ja sävyn varmasti tiedätte...
Kolmantena löytynäni oli pusero, hinta 0,80€. Ajattelin hieman pidentää sitä pitsin avulla, niin käyttöönhän se sitten menee.

Syksyn iloksi poikkesin ostamassa muutaman kukan sisälle .......

niin ja pihalle, sillä meillä on tällä hetkellä menossa pihan loppu kunnostus, kuvia sitten myöhemmin siitä.

Talon ulkovuori projekti eteen ,,,,ja hiljalleen tulee valmista aikaiseksi.

Ja tältähän tämä näyttää.... tässä kuvassa näette vielä vanhaa kuistia.

Kasvihuoneeni on muuten sitten jo pihassa tosin vielä pystyttämättä ja pientä

fiksausta vailla.......

niin minä ostin uuden ja meinaan vähän repareerata sitä heti, katsotaan minkälaista

tulee......

Saan siis vielä ehkä istua siellä syksyn tummuvia iltoja kynttilän valosta nauttien....

Ihania syksyisiä hetkiä!

Voikaahan kaikki hyvin!!

Jaana

Pieniä muutoksia sisustuksessa

Eilen aivan pakko saada jotakin kaunista pientä uutta muutosta kotiin.
Niin muutenhan meillä on joka paikka täynnä maalipurkkeja, suteja, teloja,
puutavaraa, sirkkeliä, telineitä, naulapyssyjä ym. ym... remontti välinettä.
Ja niinhän pitääkin, mutta näin esteetikkona meinaan joskus aina saada
hermoromahduksen.... aaahh.. niin ja taidanpas olla joskus aina vähän
kärsimätönkin.

Niinpä sitten eilen työpäiväni jälkeen poikkesi lähikauppaan ja ostin kimpun
valkoisia pikku neilikoita. Marjamäen pajutilalta ostin olohuoneeseen uudet
tyynynpääliset.
Ja itse innostuin ompelemaan keittiöön uuden rullakapan... niin uuden ja uuden,
koska tehty vanhasta lakanasta.
Keittiön verhotangon maalasin spraymaalilla mustaksi.
Lopusta lakanasta tein olohuoneeseen pikku lamppuuni uuden päälisen.

Olin saanut jotakin pientä uutta aikaiseksi sisustukseen, tämän vielä niin
kaaoksessa olevan remontin keskelle...... olin tyytyväinen.
Jospa taas olisin kärsivälliisempi remontin suhteen.

Seuraavissa kuvissa näette tuotokseni ja hankintani

Kollaasi kuvistani tulikin pieniä, mutta koettakaa

saada selvää.

LÄMPIMIN TERVEISIN

Jaana

Otoksia eteisestä

Sunnuntai iltaa kaikille!!
Ruusu on oman pihan kasvatteja ja ah.... nyt ne kukkivat niin ihanasti.
Niinkuin lupasin laitan teille kuvia eteisen kenkäkaappi tekeleestä
Ja nyt se sitten olisi valmis........
Eli tässä kuvia ala Jaana.


Pientä silmän iloa kaapin päällä.

Ja ennen varsinaisia kaappikuvia kukkaus toiselle seinämälle, jossa on vanha

ulkosohva hoitamassa istuimen paikkaa.

Tässä sitten valmis kenkäkaappini.

Lisukkeina kirppari löytöni<>

luistimet>

Sekä mustat rautaiset koukut.

Halusin saada kengät piiloon, joten ei muuta kuin verhot eteen, kiinnitettynä

purjenkaista koukkuihin.

Myös sivusta sai koukut, johon voin laittaa kassini.

Ja toiseen sivustaan tuli, jo aikaisemmin mainitsemani kirppari löytö pikku

miehen nahkaiset luistimet.

Ja seinälle jo ikää oleva naisten laukku.

Ja yhdelle seinälle koukut ....

Ja oven eteen uusi ovimatto,,,

Eli tällainen tuli eteisemme kenkäkaapista .....

Nyt toivottelen kaikille mukavaa uutta alkavaa viikkoa ja

valmistaudun itse yöpuulle menoon.

Lämmöllä Jaana

Puikkojen helinää

Nyt on taas asiat hyvin kun pystyn työpäivänkin aikana, mikäli aikatauluni vain sallii, päivittämään blogiani......
uusi tietokoneeni on niiiiiiin upea.......

Näin alkuun kuva olohuoneemme seinustalta, jonne on päässyt vanha matkalaukku kavalkaarini.

Niin, lieneekö syksyä ilmassa kun olen jälleen joka syksyiseen tapaani kaivanut puikot esiin ja aloittanut kutomisen. Aloitin sukista alla kuvassa olevalla palmikko neuleella. Ja tarkoitus olisi myös toteuttaa alla oleva baskeri, huivi ja lapaset.

Verannallemme hain kenkähyllyä, mutta eihän löytynyt sellaista kokoa...

No, mikäs siinä pihalla hienosahattua lautaa ja puuhapeten saha eli eipäs muuta kuin töihin

ja no tällaista jälkeä sain syntymään.....hih oikea puuseppä vauhdissa.

Sopii ehkä meille koska pidän hieman krouvista jäljestä.

Tosin aivan vielä ei ole täysin valmis vielä mustat koukut ja niihin kiinni kangas renkaasta,

jotta saan kengät piiloon......

Näette jahka tuotokseni on valmis.......:)

Loppuun pienen pieni tärkeä juttu.... ihanaiset!

Emmehän koskaan tule

IHAN NIIN VANHAKSI

Tiedättehän mitään suurta ei ole koskaan saavutettu ilman innostunutta mieltä.

Ellemme pysty innostumaan siitä mitä teemme, on syytä huolestua-

jotakin on pahasti pielessä.

Kilpaillaan itsemme kanssa; käydään päättäväiseen hyökkäykseen oman ennätyksemme

rikkomiseksi.

Kukaan ei pysty säilyttäämään innostustaan automaattisesti.

Kun olemme innostuneita, päivämme kuluvat nopeammin.

Saamme enemmän aikaiseksi ja ihmiset viihtyvät paremmin seurassamme.

Vedämme myös muita innostuneita ihmisiä puoleemme.

Sillä he haluavat olla siellä missä tapahtuu ja missä on hauskaa.

Ja siellä samassa osoitteessahan viihtyy myös innostus.

Jos joskus aiomme tulla niiiiin vanhaksi, että emme enää usko

pystyvämme innostumaan, olemme tosiiiii vanhoja.

Ei!!! Eihän koskaan tulla niin vanhaksi, EIHÄN?!

Ihania elämän hetkiä

Toivottaa Jaana

Kallionkolomme

Elokuiset terveiset täältä Kallionkolostamme, kotimme kunnostus etenee
hiljalleen eteenpäin. Peltikatton asennus on ohjelmassa tänään ja senjälkeen
loput ulkoverhoukset.
Odotan innolla remontin siirtymistä sisätiloihin..... eli suunnitelmat on valmiina,
näytänkin niitä teille hieman seuraavassa postauksessa.

Tässä näytettynä teille maisemaa omalta kallionkukkulaltamme......
haaveissa olisi jonakin päivänä saada sinne kota.....:)

Haaveita,haaveita...)

Remontin keskellä olen aina silloin tällöin käynyt kirpputoreille ja
vanhan tavaran liikkeissä kurkistamassa, josko sieltä löytyisi jotakin
meille. No, yhdellä tällaisella reissulla satakunnassa löysin nämä
vanhat ikkunapokat ja nehän saivat ainakin nyt paikan ruokailuhuoneemme
pikku pöydän päältä.




Sisätilojen remonttia odotellessa siivosimme lapsien kanssa vinttitilat,
jotka remontin jälkeen tulevat asuintiloiksi.
Ja löytyihän sieltä aarteitakin edellisten jäljiltä.
Vanhoja kortteja löysin vinot pinot; joulukortteja, pääsiäiskortteja,
uuden vuoden kortteja ja onnittelukortteja. Ne unohtuivatkin vallan
kuvata. Olivat todella viehättäviä, vanhimmat tuolta 30- luvulta.

Löytöihin kuuluivat myös alla kuvissa olevat seuraavat tuottee;
vanha naulakko, jonka tulen sijoittamaan makuuhuoneeseemme
ja vanha veivattava mankeli, katsotaan josko se löytäsi paikkansa
kodinhoitohuoneesta. Siinä kun oli jotakin viehättävää.

Lisäksi poikani halusi huoneeseensa vanhan vinyylisoittimen, joka
myös löytyi sieltä...... nähtäväksi sitten jää toimiiko se??

Onkohan poikani saanut äidiltään innostuksen vanhan keräämiseen, hih,hih...
kun tuli muutama päivä sitten lähi kirpparilta mukanaan vanha viehättävä
matkalauttu tai oikeammin arkun ja laukun väli muoto.
Äiti sitä pyyteli itsellen, mutta ei poika antanut vaan vei omaan huoneeseensa,
uuden aarteensa!

Näin siis täällä kallionkolossa mennään eteenpäin. Käydään töissä, kunnostetaan

vanhaa rakasta kotiamme ja nautitaan perheemme ja ystävien seurasta pienet vapaat hetket.

Toivon kaikille ihania elokuun hetkiä!

Lämmöllä Jaana

Carpe Diem

Tänään oli taas aika koota tavarat ja lähteä aamulla töihin......
toisaalta pieni haikeus päällä ja toisaalta taas innolla uusia projekteja kohti.
Niinkuin olen aikaisemmissa postauksissani kertonut on lähes kaikki lomapäiväni kuluneet kodin kunnostuksessa.
Päätimme me ottaa pienen irtioton ja lähdimme ystävä pariskunnan kanssa pyöräilyretkelle.
85 km Hämeenlinnaan, joka muuten taittui pyörillä 6 tunnissa ja siihen mahtuu pysähdykset ruokailu taukoineen. Yötä hotellissa Hämeenlinnassa ja seuraavana päivänä sisävesi aluksella Silver linella takaisin Tampereelle. reissu oli mukava vaikka pyörän satula ei loppumatkasta tuntunutkaan enään kovin mukavalta. Mutta kaikesta huolimatta ensi kesänä suunnittelimme pyöräilyreissua saaristoon.

Ohessa kollaasi reissustamme.

Pihalla paistaa aurinko... siis luonto äiti näyttää hellivän meitä vielä lämmöllään, joka on aina yhtä ihanaa vaikka päivät täyttyvätkin työstä.

Mutta tartutaan hetkeen - Carpe Diem - ja nautitaan elämästä ja sen pienistä asioista!!

ja tämän ihanan luonnon kaunedesta.......

Itse istun tämän kaiken remontti kaaoksen keskellä penkilleni kukkamaan keskelle ja nautin hetkestä, vain olla ja ihailla luonnon ja kukkien kauneutta, miten rentouttavaa se onkaan!

Lämmöllä

Jaana