Kirpparilla käyntiä ja ajatusta vanhemmuudesta

Perjantaita kaikille!!
Viikko on mennyt niin vauhdilla, etten ole ehtinyt edes blogeissa piipahtamaan. Mutta tänään poikkean kurkkaamaan mitä kaikkea ihanaa niistä löytyy.
Viikko on ollut työntäytteinen ja illat kuluneet perheen parissa.
Ongelmana tällä viikolla on ollut uni vaikeudet, minulla nimittäin koetettiin astmaan suunkautta otettavaa lääkettä inhalaattorin lisäksi ja apua.... se aiheutti minulle pirteyttä, levottomuutta ja uni vaikeudet eli täällä on lääkkeen ansiosta käyty kierroksilla sata.
No, nyt on lääkeannosta pienennetty, eli katsotaan millä kierroksilla nyt mennään..........

Lähi kirpparilla ehdin poikkeamaan ja kuvakollaasissa esittelen teille löytöni.

Eilin illalla oli seiskaluokalla olevan poikamme vanhempain ilta ja pitkästä aikaa vanhempain illassa oli esiintyjät jotka koskettivat kuulijoita. Riku Rinne ja hänen seuranaa nuori 27- vuotias kaveri, joka kertoi oman tarinansa. Silmät kostuivat näitä kavereita kuunneltaessa. He olivat aikaisemmin päivällä olleet puhumassa nuorille seiskaluokkalaisille. Aiheena heillä olivat nuoret ja heidän pahoinvointinsa. Kuinka paljon me vanhemman näytämme juuri murrosiässä olevalle nuorelle välittämistä, kuinka usein halaamme heitä, kuinka usein sanomme rakastavamme heitä. Kuinka usein sen sanoo, näyttää äiti ja kuinka usein isä. Lapset tarvitsevat läsnäoloa, tässä ja nyt. Kuinka isoja paineita tällä hetkellä koulu asettaa nuorille. Paljon todella tärkeää asiaa. Ilta herättä ajatusia!!

Niin puhumme usein lähesten merkityksestä, tärkeydestä. Mutta muistakaamme myös joka päivä näyttää ja sanoa se heille.

Nautinnollista viikonloppua perheen parissa!!

Lämmöllä

Maalausta ja menneiden aikojen taikaa

Sunnuntai illan tai oikeastaan yön nopea postaus..... täällä kun ollaan ilta eläjiä.
Niin viikonloppu on jälleen kerran ohitse ja edessä on työn täytteinen viikko.
Viikonloppu kului tuunailujen, ulkoilun ja vähän töidenkin merkeissä ja ehdimmepä
siippani kanssa elokuviinkin perjentai illalla. Suomalainen elokuva Rööperi tuli
katsottua, noh aivan katsottava elokuva.
Niin ja ehdinpähän vielä poikkeamaan lähi kirpparillakin ja vanhat matkalaukkuni
saivat seurakseen vielä kolmannen matkalaukun...........
niin missä lienevät nämä matkalaukut reissanneet, voi kun osaisivatkin kertoa!!




Tuunailuista sain viimein maalattua makuuhuoneemme vaatekaapin, noh olen tyytyväinen.
Itse kun en ole kauheasti tällaisen puun ystävä, ja niinpä nyt kaappi sai värikseen.... niin, ette
varmasti olis osanneet arvata ..... valkoisen värin, jossa aivan pieni vivahde harmaaseen, mutta tosi pieni.

Nyt toivotankin teille kaikille OIKEIN IHANAA UUTTA VIIKKOA!!!
Ja itse alan nukkumaan muutamaksi tunniksi, kunnes jälleen on noustava ylös uuteen
päivään!!
terveisn Jaana

Torstai on toivoa täynnä

Eli torstaissa ollaan taas..... viikko on kulunut niin nopeasti .
Tosin viikko on ollut hyvin työntäytteinen eli kun sairasloma sekoitti ja kasaannutti
työt niin nyt ovatkin työpäivät sitten venyneet aamu aikaisesta ilta myöhään.
Ja toki tänne blogimaailmaan pitää ilta myöhäänkin tulla kurkaamaan mitä uutta......

Lupasin näyttää kuvaa teille säkistä, johon tein tällaista kirjoitusta.......
Eli säkkini valmiina. Kankaanpainatuksessa päässä olisi vielä läjä uusia ideoita, mutta katsotaan koska saan toteutettua ne.
No tänään toin töistä maalia makuuhuoneemme vaatekaappiin, jota olen suunnitellut maalaavani jo niiiiin pitkän ajan , mutta..... niin se on vain jäänyt .
Niinpä sitten ajattelin, että nyt viikonloppuna teen sen.

Käykö teille koskaan niin, että joskus jokin hyvinkin pieni työ roikkuu tekemättä kuinka ja kauan ??

Tällainen pikku kaappi jäi käteeni töistä, oli viimeinen kappale ja hintana oli valtaisat 6€
En edes tiennyt minne sen laittaisin, mutta mukaan se lähti.
Tällä hetkellä se on wc:n hyllyltä . Ajattelin, että sen sisäänsä voisi laittaa kynsilakat, huulimaalit ym. ja lasin eteen pitsisen kankaan. Mutta katsotaan tuleeko sen paikka olemaan täällä???

Torstai on toivoa täynnä ja viikonlopun odotusta!!!

Lämmöllä Jaana

Tuunailuja

Joopa joo uudessa viikossa ollaan jälleen, viikkonloppu meni omien touhujen ja tuunailujen kanssa. Eli kankaapainatus tuunailuja tuli tehtyä..... Elsalta sain kankaanpainatukseen uuden kipinän ja sille kun antaa pikku sormen, niin........ vie koko käden.
Ja tällaista jälkeä sain aikaiseksi makuuhuoneeseen, uudet tyynyt ja uuden tokkupeitteen.
Loppu säkkikankaasta tein kankaan palan, johon painoin kirjoitus........... näytän siitä kuvaa myöhemmin.




Sairasloma on ohitse ja taas ollaan innolla ja tarmolla kiinni töissä eli nytkin otin pienen tauon kesken päivää ja päätin pistää tänne blogiini muutaman sanan.
Joten tuunailuja ja omia juttuja jatketaan mitä työltä aikaa jää.

Ulkona on tullut ihana lumipeite maahan, vaikka kevättä jo odottelen on niin ihanaa kun maassa on lunta.

Country heart lähetti jokin aika sitten tilaukseni ja nyt minulla on kaunis madonna olohuoneen ikkunalla.
Ihanaa talvista tammikuuta hyvät ystäväni!!
Terkuin Jaana

Äiti ja yllätys

Lauantai aamussa ollaan ja yllätysten täyttämä perjatai ilta on ohitse.
Niin eilen kellon lähestyessä viittä äitiä alkoi hermostuttaa......
mihin ollaan menossa ja mitä päälle. Rakas puoliso kommentoi, niin että vain aivan tavallista päälle... joopa joo tavallista.
Eli tavallista päälle ja odottamaan... kello viisitoista yli viisi alkoi matka.........
Matkalla kyytiin vanhin tytär ja nuorimmainen ...... matka jatkuu.
Kunnes saavutaan "kaatopaikalle" siis keilapaikkaan jolla on tämä nimi ... niin
edessä oli tunnin kisa keilauksessa. Äidille tuodaan lonkero lasi ja kimppu ruusuja.
Keilakisan voittaa keskimmäinen tyttäremme.
Ja matka jatkuu........
nyt Amarilloon, jossa on varattuna pöytä ja jossa soittaa Jani Wikholm. Pöytään istuttaessa
äiti saa kaksi paketti , toinen vanhaan sanomalehteen käärittynä, toinen kirjekuori.
Paketissa löytyy kauniissa valkoisessa kehyksessä perhekuva .... perhe hulluttelemassa yhdessä. Toisessa kirjekuoressa on lahjakortti...... apua...... tatuointiin.
Lapset ovat sitä mieltä, että äiti voi tehdä jotakin repäisevää..... joo ..........
eli nyt äidin pitää alkaa miettiä millainen tatuointi ja minne.
Ilta jatkuu syöden hyvin ja jälkiruuaksi äidille tilataan mansikkamargareeta.
Pöydästä kuuluu iloinen puheensorina ja aina välillä naurua.
Noin kymmenen jälkeen perhe suunnistaa matkansa kohti kotia, jossa yhteinen ilta jatkuu.
Ilta on hyvin onnistunut ja kaikilla oli niin mukavaa.......



Nyt edessä on viikonloppu ja uudet touhut ja uudet jutut......
Mukavaa viikonloppua kaikille toivottaen
Äiti Jaana

Elämän filosofiaa

Tänään tälle pikku tytölle kolahti 43 vuotta elämää.

Tytön elämän filosofiaa;
Hymyilen
Vaikka elämä löisi minua,
Vaikka kaikki muutokset eivät olisikaan kauniita.
Vaikka ovet sulkeutuisivat edestäni.
Hymyilen......

Unelmoin
Koska unelmoiminen ei maksa mitään
ja kirkastaa ajatuksiani.
Koska unelmani voivat ehkä joskus toteutua.
Koska unelmoiminen tekee minut iloiseksi.

Itken
Koska itkeminen puhdistaa sieluani ja
ruokkii sydäntäni.
Koska itkeminen pienentää ahdistustani, edes vähän.
Koska jokainen kyynel on yritys parantaa olemassaoloani.

Rakastan
Koska rakastaminen on elämistä.
Koska jos rakastan, voin myös vastaanottaa rakkautta.
Koska mieluummin rakastan ja kärsin,
kuin kärsin sen takia,
etten ole koskaan rakastanut.

Jaan
Koska kasvan jakamalla.
Koska jakamalla huoleni pienentyvät.
Koska jakaminen kaksinkertaistaa ilon.

Hymyilen, unelmoin, itken, jaan, elän!

Joka päivä kiitän Jumalaa,
koska pystyn tekemään näitä asioita.

Kiitän Jumalaa,
koska hän antaa minulle mahdollisuuden elää yhden päivän lisää.





Näinä päivinä on tämä tyttönen tarvinnut paljon teetä, hunajaa ja perheen sympatiaa
saadakseen itsensä hiljalleen terveeksi sitkeästä flunssa vieraasta.

Huomenna tyttöstä odottaa perheensä yllätys, hänen käskettiin olla viiden jälkeen valmiina....
..... minne lie perhe vievä hänet, se jää nähtäväksi!!




Eilen alkoi harrastus, jonka olin jo vähäksi aikaa haudannut eli hopean työstö.
Osallistuin jälleen pitkästä aikaa kurssille ja tässä kuva ensimmäisestä työstäni nyt....
tosin vielä kesken eräinen.
Seuraavaksi pitäisi alkaa suunnittelemaan sormusta, niin millaisen haluaisin tehdä.......
..... aivonystyrät ja luovuus käyntii.





Flunssaisin , mutta onnellisin torstai terveisin Jaana

Satunnaisia asioita itsestäni

Kiitos Tytille ja Annelle vierailusta luonani, oli pitkästä aikaa niin mukava nähdä.
Kyllä ystävät ovat rikkaus!!


Tänään päätin napata jatkojutun Satunnaisia asioita itsestäsi ja kertoa teille itsestäni
jotakin... joka muuten aina ei ole niin helppoa..... mitä teille itsestäni kertoisin.
Rakastan perhettäni aviopuolisoani ja lapsiani, kaiken ylitse. Isääni lainaten lapset ovat elämän suola. Myös sisareni ovat minulle hyvin tärkeitä, vanhempieni poismenon jälkeen suhteemme on vain vahvistunut. Hyviä, rakkaita ystäviäni unohtamatta, mitä olisi elämä ilman heitä.
"Minulle annettiin perhe, sisaret, ystävät -Rakkaus, mitä muuta vielä tarvitsisin."

Olen sosiaalinen, pidän työstäni, jossa saan olla luova,toteuttaa itseäni ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Toinen puoleni taas rakastaa rauhaa ja hiljaisuutta, illan hämyisiä, hijaisia hetkiä kun kaikki muut ovat paneutuneet jo yöpuulle ja saan olla yksin itseni kanssa, kuunnella hiljaisella klassista musiikkia, lukea ajatelmia, runoja tai vain olla omissa ajatuksissa. Nämä on hetkiä joita huomaan kaipaavani ja joita tarvitsen.

Projekteja ... niin niitä pitää olla koko ajan ja niinhän niitä onkin. Lähes aina jokin teonalla. Ne pitävät minut virkeänä . Ja käsillä tekeminen on vain juttu jota haluan tehdä vapaa-ajallani.
Ja miten palkitsevaa on nähdä omien kättensä tulokset valmiina.

Liikunta on aina kuulunut osana elämääni josssakin muodossa. Se selvittää päätä, se purkaa stressiä ja tekee niin hyvän olon.
On vielä paljon asioita joita haluaisin tehdä, asioita joita haluaisin oppia, paikkoja joita haluaisin nähdä.

Tällainen on eräs satunnainen nainen Jaana Pirakanmaalta.
Olen oppinut .... arvatkaas mitä??

Arvatkaas, kuka se on,
jolle minun pitää
aina kelvata?
Arvatkaas, kenen pitää hyväksyä
minut täydellisesti?
Arvatkaas, kuka se on
jonka pitää rakastaa
minua joka päivä?
Arvatkaas, kenen pitää
pitää minusta
aina hyvää huolta?
-No, niin olen oppinut se olen MINÄ itse!!

Tiistai illan hämyisin terveisin Jaana

Tytti ystäväni nappaahan juttu ja jatka "Satunnaisia asioita itsestäsi".

Ja kaikki muutkin napatkaa ja jatkakaa!!!

Tuunailuja

Vieraani flunssa on alkanut pakkaamaan tavaroitaan ja tekee hiljalleen lähtöä luotamme....... onneksi hän kun oli hieman raskas hoidettava.
Saatuani hieman energisyyttäni takaisin innostuin minäkin koettamaan kankaan painatusta, pitkästä aikaa.
Elsan blogissa ihailin hänen upeita töitään. Itse olen josku tehnyt kankaan painatusta ja niinpä päätin koettaa uudelleen. Ja tässä näette työni tuloksia, tosin uskon näiden olevan alkua innostuin nimttäin niin, että ajattelin koettaa tätä keittiöpyyhkeisiin, tuolinpäälisiin, pöytäliinaan, säilytyspussiin, eteisen kaapin uusiin kankaisiin ja mitä ideoita vielä tulee......
ja mihin tulee teksti ja mihin jotakin muuta se jää nähtäväksi.

Vanhat valkoiset pellava verhoni saivat näin uuden kuvan ja pääsevät taas vaihteeksi ruokailuhuoneeseen.

Kollaasissa tyynyjeni teko vaiheita.
Tyynyt tein kirpparilta löytyneestä vanhasta säkistä.
Vielä jäi kangasta katsotaan mitä siitä tulee.

Ja loppuun kuva neuletakistani, jonka sain kyllä jo ennen joulua valmiiksi.
Ja langoista, jotka odottavat seuraavaa työtäni...... katsotaan mikä se on .....
onko baskeri vai pusero.... jää nähtäväksi.

Lauantai illan terveisin
Jaana

Torstaita kaikille!!
Joopa joo...... nyt kun olen sairaslomalla käyn näköjään joka päivä päivittämässä
blogiani.
Huomaan, että minulle tuottaa jotenkin tuskaa olla paikallani.
Isopyörä päässäni käy ja suunnittelen vaikka mitä näin kun on aikaa miettiä.........
onneksi aviopuolisoni ei vielä ole tietoinen kaikesta, pakottaisi minut varmasti töihin.....


Tosin olen saanut luettua kirjan, pitkästä aikaa. Tämänkin luin oikeastaan melkein kokonaan edellis yönä, kun uni ei tullut olessani niin tukossa.
Koskettava kirja Shlomo Venezian Sonderkommando, tarina Auschwitzista.
Kirja kertoo 21-vuotiaasta Shlomo Veneziasta, joka joutuu Auschwitzin keskitysleirille.
Hänestä tehtiin sonderkommando-vanki, jonka tehtävänä oli hävittää kaasukammiossa tapettuja ruumiita. Näistä vangeista selvisi hengissä vain muutama, Schlomo oli yksi heistä.
Järkyttää tarina kerrottuna suoraan mitään kaunistelematta, koskettava, hätkähdyttävä ja kerrottu eritavalla suoraan häpeilemättä omia negatiivisia tunteita.

Schlomo sanoo kirjassaan, että on elänyt jo helvetin ja helvetin ytimessä.
Kokemus on tuhonnut häneltä elämän. Normaalia elämä hän ei ole pystynyt koskaan elämään. Hän ei ole koskaan voinut sanoa että kaikki on hyvin ja iloita.
Kaikki kääntää ajatukset leirille. Tekeepä hän mitä vain , näkeepä mitä vain, ajatukset palaavat aina samaan paikkaan. "Työ" jota hän leirillä joutui tekemään, ei koskaan poistu hänen ajatuksistaan.... Hän ei koskaan pääse pois krematoriosta.

Suosittelen kirjaa kaikille, lukekaa. Kirjassa on lopussa myös hyvä pieni historillinen osuus.
Ajatuksia herättävä ja tärkeää historiallista tietoa,ettei koskaan enään kävisi näin.
Mikä peto ihminen onkaan toiselle ihmiselle!

Tässä taas muutama uusi kuva....... tietty pientä fiksausta tehtynä kuvankäsittelyohjelmalla.

Koetetaan me olla inhimillisiä, rakastavia, tasapuolisia ihmisiä toinen toisillemme, ihonväriin, kansalaisuuteen katsomatta.

Lämmöllä Jaana

Sairaslomapäivän ajankulua

Tuolin mukavaan syliin taidan tänään uppoutua.


Niin täällä sitä ollaan sairaslomalla ja innostuin kerrankin kun kerran on aikaa tutkimaan
kuvankäsittelyohjelmaa.......... niin työ jota olen jo jonkin aikaa suunnitellut tekeväni.
Ja tässä pistän harjoitteluni tuloksia...... uusi etukuva ja kuva lepotuolista sekä pieni kuva kollaasi.

Mukavaa tammikuun talvista viikkoa, nauttikaa upeasti ilmasta. Itse odotan innolla kun pääsen taas ulos nauttimaan talvisesta kauniista luonnosta.

Lämpimin terkuin Jaana

Flunssan kourissa

Mukavaa Loppaista kaikille!!
Minä olen saanut "vuosisadan flunssa", nenä valuu, silmät valuu, korvat lukossa, pää humisee, viluttaa, kuumottaa, hiotuttaa ja olo on kuin junan alle jäänyt ja hyvä kun jaksaa vessaan raahautua.
Kaikki mitä olin suunnitellut tekeväni loppu lomasta jäi ja ainoa paikka joka minua on kutsunut on sänky........ ja eihän siinä sitten muuta voi kuin olla ja odottaa paranemista.
Eli kuvan nenäliina on tällä hetkellä paras kaverini.


Joulu meni ihanasti läheisiä nähdessä, meidän perheelle kun joulu on vahvasti yhdessä oloa.
Tapamamme on ollut aina viettää joulupäivää yhdessä, me kaikki sisarukset, meidän lapset ja osalla on jo lastenlapsia.
Uutta Vuotta vietämme aina ystäperheemme kanssa, niinkuin tänäkin vuonna.
Niin taidammepa olla perinteisiin taipuvaisia!!




Pieniä juttuja olen touhunnut kotona, tosin kaikki niistä on kesken.
Wc:ssä pientä kasvojen kohotusta. Muutama uusi juttuja ja taulu...........
tosin vielä keskeneräistä....
kun sain vieraakseni tämän flunssan.

Kirpparilta löysin jo joulun alla yhden pitkän kynttilänjalan lisää ruokailuhuoneen lattialle.

Joka sitten tietenkin sai uuden valkoisen maalin pintaansa.... ja on vielä kuivumassa alakerrassa.

Näin siis alkoi tammikuu meidän perheessä............
Mukavaa alkanutta tammikuuta kaikille!!

Niiskuttavin terkuin Jaana